Minuksi takaisin

Aika kuluu nopeasti! Edelliseen viikkoon verrattuna olen nyt varmempi siitä, että tunto tosiaan on alkanut palautua korvien viereen. Tunnen kynän kosketuksen ja viileyden. Se ei ole vielä täydellinen mutta kuitenkin selkeä. Edelleen kaulalihakset jumittuvat herkästi enkä oikein ole uskaltanut venytellä niitä. Olisi pitänyt älytä kysyä, voiko niin tehdä. Toisaalta olen aikeissa palata saliharjoittelun pariin, niin pakkohan siellä on kaulalihaksiakin "pullistella". Otan varovasti ja tunnustellen alkuun - vähän niin kuin aloittaisin alusta. Katsotaan sitten, miltä tuntuu. Koska olen lörppä ja tottunut jakamaan asioitani, olen tästä leikkauksestakin kertonut melkein kaikille tähän mennessä. Olen vinkannut myös tätä blog ia, jos joku sattuisi mielenkiinnosta tai uteliaisuudesta lukemaan. Teksti tarvitsee aina lukijansa! Olin tänään työpaikallani omilla eläkekahveilla ja nyt moni huomasi muutoksen minussa. Sain "faneja" ja joillekin olen "idoli". Oli ihan hauska...

Tänään kävin kampaajalla. Laitettiin harmaat piiloon eli juuriväri ja leikattiin pois pari senttiä. Kampaaja katsoi ensin arvet, että tiesi, missä ne ovat. Vähän mietin sitä, pystynkö kenottamaan pesupaikalla pää taaksepäin, sillä kaulalihakset jäykistyvät helposti. Kampaaja kertoi, että on heillä ennenkin asiakkaat olleet toisinkin päin eli polvillaan tuolilla. Mun kuluneehkot polviparat! Halusin kuitenkin kokeilla ihan normaaliasentoa ja kampaaja sanoi lyhentävänsä sessiota. Hän laittoi hoitoainetta, jota ei tarvinnut pestä pois. Näin saatiin pesupaikkahommat nopeammiksi. Hyvin meni! Värit päässä Harmaat piilossa. No filter. No make up 😂 Aina sattuu kuviin tämä sama t-paita. On mulla toinenkin! 😂 Nyt - niin kuin muulloinkin - on muistettava käyttää aurinkorasvaa. Huomasin autolla ajaessani, että auringonsäteet ihan kuin koskevat kaulan ihoon. Ostin jo aiemmin yhden rasvan apteekista ja toisen ihan tavallisesta kaupasta. Lisäksi löysin kesähatun, joka ehkä ihan vähän antaa myös suoj...

Sain vasempaan käsivarteeni laajan, ärhäkän ihottuman, jolla ei liene leikkauksen kanssa mitään tekemistä, mutta harmittaahan se. Viime päivien ykkösjuttu siis.  Leikkauksesta on nyt kolme viikkoa ja kolme päivää . Olen ollut viime päivät jotenkin puhditon. En mikään energiapakkaus ole muutoinkaan, mutta nyt olen lähinnä lojunut tai nukkunut ja käynyt kolmen tunnin välein syömässä. Aloitin tänään omatoimisesti rautakuurin  valmisteella, joka soveltuu lihavuusleikatulle. Ei nuo ferritiinit kuitenkaan ole puoliakaan siitä, mitä ne olivat ennen vuotta 2020. Viime syksynä söin kolmen kuukauden kuurin eikä arvo noussut kovinkaan paljon sen aikana. Moneen muuhun nähden lukemani kuurin jälkeen (70) oli kuitenkin hyvä, mutta ennen gastric bypass -leikkausta se oli muistaakseni 124. Olen pohtinut, voisiko kyse olla nyt pienestä matalapaineesta, joka tuppaa monille leikkausten jälkeen tulemaan. Kadu en kuitenkaan yhtään eli se ei puolla tuota näkemystä. Osaan ja pystyn iloitsemaan: olen...

Tänään olen nauttinut - paitsi kauniista säästä ja Euroviisu-illan järjestelyistä - ihan häpeilemättä uudesta ilmeestäni! Leikkauksesta on tänään kaksi viikkoa ja neljä päivää. Ilman tukitekstiiliä oleminen on tukalampaa kuin sen kanssa oleminen, mutta olen sen kävelyn, kauppareissun ja selfie-poseerausten ajaksi riisunut.  Kävin ekaa kertaa saunassakin sitten leikkauksen. Se ei välttämättä tehnyt hyvää. Kaulalihakset tuntuivat jäykistyvän niin, että pää ei kovin heilunut, mutta varovasti verryttelin ja taputtelin ihan omaa keksintöäni eli aloe vera -geeliä kaulalle, niin jo taas mentiin. Laitan viralliset voiteet hieman myöhemmin uudelleen. Kävin kävelyllä Hertunrannassa ja otin selfieitä ja muita kuvia. Kotona huomasin sitten, että joo: eka kuva oli ok, muissa oli sumuista. Olin varmaan lätkännyt likaisen sormeni kamera-aukon päälle ja - se niistä kuvista. Niinpä laittauduin saunan jälkeen uudelleen ja otin hieman lisää kuvia eli yksi päivältä ja loput illalta. On kiva elää! 1. P...

Leikkauksesta on nyt kaksi viikkoa ja kaksi päivää. Olen toipunut mielestäni hyvin. Tänään kävin ensimmäistä kertaa asioilla kaupungilla ilman painetekstiiliä. Pesaisin sen ennen lähtöäni ja laitoin saunan puolelle kuivumaan, että se olisi käyttövalmiina, kun parin tunnin kuluttua kotiutuisin. Viime tiistaina kävelin kyllä ihan pokkana Kuopiossa tekstiili ja pipo päässäni. Kukaan ei katsonut millään lailla. Ehkä sitä ei edes huomaa ohi kulkiessaan tai sitten suomalaiset ovat niin tottuneita talven jäljiltä, että ihmisillä on kaikenlaisia virityksiä suojanaan.  Kuopiossa torikahvilassa.... ...ja sama jaettuna Facebookissa "taideteoksena"... Olin siis nyt ilman painetekstiiliä lähes kolme tuntia ja koko ajan tuntui, että kasvoni putoavat maahan 😁. Korvien edustat aina leuan alapuolelle ovat ihan puuduksissa leikkauksen jäljiltä, ja niissä kohdin tuntuu ilman painetta ikään kuin kihelmöintiä. Kipua ei ole. Välillä tuntuu, että jostakin kiristää, mutta kohta taas ei kiristä.  Ti...

Plastiikkakirurgi Kristiina Hietanen tarkastelee kasvojani. Näytän ihan äidiltäni... Olen seurannut joillakin sivustoilla käytävää keskustelua faceliftistä ja ensimmäinen asia, mitä aina kysytään, on hinta. Toki on ymmärrettävää, että asiakas haluaa parasta hoitoa huokeimmalla hinnalla, mutta järjellä ajatellen: onko halpa hinta paras valintakriteeri? Etelä-Suomesta ihmisiä vetävät Viron halvemmat palvelut olipa kyseessä sitten mikä tahansa plastiikkakirugiaan tai kauneudenhoitoon liittyvä asia. On ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä lopputulokseen ja on sitten niitä toisia. Osaavia ihmisiä toki on varmasti kaikissa maissa. Kauempaa Suomesta lähteminen ei sitten enää tulekaan niin edulliseksi. Mitä voittaa ihminen, jos hän päättää lähteä operaation perässä vaikkapa Turkkiin? Entä jos tulee ongelmia? Itsestäni hurjimmalta kuulemaltani tapaukselta tuntui - asiaa tarkemmin tuntematta - kauneusleikkaus Georgiassa, jonne kirurgi oli tullut Moskovasta. Ihan joka tyttö tai poika ei tuohon pysty! ...

Arvet ja kaulan hoidettuani ja tukitekstiilin likaisuutta kauhisteltuani aloin kaivata puuhailua. Koska pari viikkoa pitää ottaa iisimmin, kulkeuduin tietsikan äärelle. Teen tätä blogia paitsi operaatiota harkitseville myös itseäni varten, joten lukijana älä hermostu, jos ja kun kertaan samoja asioita. Olo on päivä päivältä parempi niin kuin kuuluukin. Ensi viikolla aloitan ikkunanpesu-urakan ja pesen kyllä tuon tukitekstiilinkin. Siinä on joitakin veriroiskeita ja jäämiä hoitovoiteista + yleistä ihosta erittyvää saastaa. Pidän sitä sen kaksi viikkoa yötä päivää, niin odotan vielä pari päivää... Mulla on varmaan epästandardit korvat, kun tukitekstiilin korva-aukot tuntuvat liian lyhyiltä. Olen kyllä tunkenut korvat niistä rei'istä läpi silmälaseja varten. Repeäisiköhän tuo, jos leikkaisi aukkoja pitemmiksi? En uskalla kokeilla. Toisaalta voin varmaan laittaa sangat tekstiilin allekin, sillä eihän minulla ole enää avohaavoja. EPIKRIISIN TULKINTAA Sain sairaalasta lähtiessäni käteeni...

Nämä kuvat otin alkaessani hoitaa arpia ja kaulaa keskiyöllä pe-la (5.-6.5.2023). Olen tämän 1,5 viikkoa kulkenut kotona pyjamassa, mutta perjantaina kävin kaupassa siten, että laitoin ihan päälle. Yhden kerran vilahdin aiemmin niin, että vetäisin vain ulkoilupuvun yökkärin päälle ja piilouduin muuten pipoon ja huiviin. Ohjeissa sanotaan, että kävelylenkkejä voi tehdä jo parin päivän kuluttua toimenpiteestä, mutta itse olen sitä mieltä, että menee vielä tovi moiseen. Askelten tärähdys maahan sattuu - ainakin pienesti - kaulaan. Eli edelleen olen turvoksissa kaulasta, leuan alta ja ihan tunnoton molempien korvien vierestä alas kaulalle asti. Tai no, en ihan, mutta huomattavan tunnottomia alueita on eikä ihme, kun on irroteltu kasvojen eri kerroksia toisistaan. Koskematon alue on entisellään eli tunto on otsasta alaspäin leuan kärkeen asti normaali. Sivuprofiilia Oikea korva on ollut kinkkinen puhdistaa ja edelleen kaivan poimuista verikokkareita pois.         ...

Parina päivänä leikkauksen jälkeen oloni ei ollut kovin vakaa. Otin vuorokaudessa pari kertaa särkylääkettä eli  yöksi ja joskus aamuyöllä sopivan ajan päästä uudelleen. Nukuin ylävartalo koholla selälläni - ei mikään lempiasentoni, mutta nyt ei ollut vara valitella. Hyvin siinäkin nukuin, kun sain sen unen ensin metsästettyä. Huomasin, että minun oli paljon helpompi hengittää, kun kaulallani ei ollut enää mitään ylimääräistä painolastia, mutta CPAP-laite toki puhkuu apunani öisin. Kun sain mennä suihkuun, olin hieman yllättynyt hiusteni rautaisesta tuoksahduksesta ja punaisesta pesuvedestä. No totta kai hiukset tuollaisen leikkauksen jäljiltä olivat veriset! Korvieni sisältä kaivelin myös useampana iltana paakkuuntunutta verta pois. Aloin jopa kuulla paremmin! Lähinnä kaulan alueella oli lieviä kiputuntemuksia. Se oli eniten turvoksissa ja mustelmilla. Myös leuan molemmin puolin ilmestyi mustelmat. Iho oli ja on tunnotonta, eniten molempien korvien vierestä noin viiden sentin etäi...