Siirry pääsisältöön

Tekstit

20. Tämän blogin lopetus eli loppukatsaus!

 Alakasvojen ja kaulan kohotusleikkauksesta + leuan rasvaimusta alkaa olla aikaa kahdeksan kuukautta. En enää seuraile parantumisprosessia, joten sanon jäähyväiset tälle blogille. Palaan asiaan, jos tulee jotakin uutta tai leikkausurani jatkuu toisaalla. Vatsaroikot olisivat ehkä paikallaan. Itseäni häiritsevät myös allit, mutta en aio olla koko loppuelämääni toipilas jostakin leikkauksesta. Polvet ja lonkatkin varmaan pettävät jossakin vaiheessa niin kuin jo olen aiemmin maininnutkin - vanhuus... Kasvoni ovat mielestäni nyt parantuneet. Minulla on pieniä tuntemuksia leukalinjassa, ikään kuin kiristystä ja pientä tuikkailua, mutta ajattelen, että sinne laitetut tukilangat ne siellä ilmoittelevat olemassaolostaan. En ole enää oikeastaan puutunut - ehkä aavistuksen verran paikoin, mutta se ei häiritse mitenkään. Kasvojen ja kaulan iho tuntuu juovan kosteusvoidetta ahnaasti. Käytän aamuin illoin retinol-voidetta ja laitan sitten kosteutusta. Kosmetologi ehdotti ihan öljyä, jos iho alk...
Uusimmat tekstit

19. Rollailu on parasta!

Pian leikkauksestani on kulunut jo viisi kuukautta! Unohtumaan asia ei kuitenkaan pääse, sillä toivun edelleen. Elän toki normaalia elämää. Koska muut eivät voi tietää, millaisia tuntemuksia minulla leikatuilla alueilla on, tämän tekstin tarkoitus on tuoda se julki. Mutta pitkästä toipumisajasta huolimatta: kyllä minä olen erittäin tyytyväinen! Jokin aika sitten aloin tuntea niillä vielä kaikkein puutuneimmilla eli tunnottomimmilla alueilla enemmän kosketuskipua ja ikään kuin häivähdyksiä kylmyydestä. Vaikea kuvailla, mutta noilla mennään. Ajattelin, että tunto alkaa palailla sinnekin. Poskien sivuilla on myös koskettaessa kipeähköjä alueita, mutta ei enää siinä määrin kuin silloin, kun aiemmin aiheesta kirjoitin. Aina, kun leukoja liikuttaa, jotain tuntuu. Ja vaikka ei liikuttaisikaan. Tuntemus ei aina ole kipua, mutta iltaa kohti mentäessä on yhä välillä tarpeen painetekstiili. Yöllä käytän sitä edelleen. Korostusvärillä kipuilevat / vajaatuntoiset alueet, punaisemmalla selvät kipual...

18. Yleistarkastus 10. elokuuta 2023

  Kun toiset aloittelivat uutta lukukautta, minä ajelin Jyväskylään sovittuun plastiikkakirurgin tarkastukseen. Oli mukava huomata, että näin hömäkässä tilassakin ("lomalla") pystyn tekemään oikeita ratkaisuja vaikkakin viime tinkaan: kotoa lähdettyäni olin kääntymässä Kuopioon päin - se on se suunta, jonne yleensä kotoa lähden - kun mieleeni jytkähti, että ei helvata tänne... Sitten Google Mapsin eukko oli ihan sekaisin. Laitoin sen pälättämään, kun lähestyin Jyväskylää. Kaupunki ei ole ihan niin tuttu minulle, että olisin luottanut osaavani oikeaan paikkaan. Se käski minun kääntyä milloin minnekin, vaikkei edes ollut katua, minne kääntyä. Onneksi oli Paviljonki-opasteet, joilla suunnistin (+ muisti edelliskerrasta) oikeaan parkkipaikkaan. Näissä kuvissa keikistelen odotushuoneessa. Tulin aika reilusti etuajassa, kun en jaksanut enää pyöriä kaupungilla. Kampaajani on sitten lomalla... Mistä muuten huomaa olevansa vanha? No siitä, kun puhemylly käynnistyy, puhetta ei saa poik...

17. Kaksi kuukautta ja neljä päivää...

 ...on nyt kulunut leikkauksestani. Minulla piti olla tiistaina tällä viikolla kontrollikäynti plastiikkakirurgilla, mutta menin imuroimaan itseeni kesäflunssan. Ihan lykkäsi pientä lämpöä kirnuamisen lisäksi. Katselmus siirtyi elokuun 10. päivään. Muutoin paranemisessani ei ole tapahtunut mitään radikaalia. Kaulani tosin ei enää jännity ja jäykistele kuten alussa. Se lienee siis hyvää vauhtia toipumassa. Korvien vierustat tuntevat yhä enemmän ja enemmän ja "sirinä" tuntemuksena niillä alueilla on välillä melkoinen. Se ei siis ole kipua vaan - tuntemus. Leuka alhaalta päin sekä oikealta että vasemmalta on eniten puutuneen oloinen.  Jos olen ihan rehellinen, alkaa pikkuhiljaa jurppia, kun päätä käännellessä tuo leuan alus tuntuu samalta kuin posket hammaslääkärin puudutuksen jäljiltä. Haluan tällä sanoa, että tähän leikkaukseen pitää itsellä olla kova motiivi ja into, että jaksaa odotella ja kuulostella toipumistaan. Onneksi vältyin ainakin alkuaikojen komplikaatioilta, jotka ...

16. Arggghhhh!

Kuusi viikkoa on täynnä ja olisi lupa luopua painetekstiilistä. Kaulalihasten kiristymistä ja poskien sekä leuan alustan sivujen tunnottomuutta se kuitenkin helpottaa. Kysyinkin asiasta leikanneelta taholta ja sain vastaukseksi, että painetekstiili auttaa aina kolmeen kuukauteen asti. Jos arvet kutisevat, sitä voi käyttää pitempäänkin. Olin tänään kuitenkin lähes koko päivän ilman tekstiiliä. Kävin ekaa kertaa kuntosalilla sitten leikkauksen. Koska olen vetänyt lonkkaa kuusi viikkoa, en jaksanut oikein mitään. Tein vain 1/3 liikkeistä, laitoin puolet painoista tai jätin painot kokonaan pois, ja silti nukuin yli tunnin, kun tulin kotiin. Ei se auta kuin taas pikkuhiljaa hivuttautua entiselle tasolle - sille, jonka juuri ennen leikkausta iloiten saavutin. Voi minua raukkaa, snif. Ensi kerralla laitan kyllä painetekstiilin ja pipon siihen päälle. Siihen vielä kuulokkeet ja niihin kunnon k-poppia, niin a vot! Kylläpä korvat hikoilevat 😎 Ei vain jaksa, lääh puuh... Olen onnistunut läträämä...