Alakasvojen ja kaulan kohotusleikkauksesta + leuan rasvaimusta alkaa olla aikaa kahdeksan kuukautta. En enää seuraile parantumisprosessia, joten sanon jäähyväiset tälle blogille. Palaan asiaan, jos tulee jotakin uutta tai leikkausurani jatkuu toisaalla. Vatsaroikot olisivat ehkä paikallaan. Itseäni häiritsevät myös allit, mutta en aio olla koko loppuelämääni toipilas jostakin leikkauksesta. Polvet ja lonkatkin varmaan pettävät jossakin vaiheessa niin kuin jo olen aiemmin maininnutkin - vanhuus... Kasvoni ovat mielestäni nyt parantuneet. Minulla on pieniä tuntemuksia leukalinjassa, ikään kuin kiristystä ja pientä tuikkailua, mutta ajattelen, että sinne laitetut tukilangat ne siellä ilmoittelevat olemassaolostaan. En ole enää oikeastaan puutunut - ehkä aavistuksen verran paikoin, mutta se ei häiritse mitenkään. Kasvojen ja kaulan iho tuntuu juovan kosteusvoidetta ahnaasti. Käytän aamuin illoin retinol-voidetta ja laitan sitten kosteutusta. Kosmetologi ehdotti ihan öljyä, jos iho alk...
Pian leikkauksestani on kulunut jo viisi kuukautta! Unohtumaan asia ei kuitenkaan pääse, sillä toivun edelleen. Elän toki normaalia elämää. Koska muut eivät voi tietää, millaisia tuntemuksia minulla leikatuilla alueilla on, tämän tekstin tarkoitus on tuoda se julki. Mutta pitkästä toipumisajasta huolimatta: kyllä minä olen erittäin tyytyväinen! Jokin aika sitten aloin tuntea niillä vielä kaikkein puutuneimmilla eli tunnottomimmilla alueilla enemmän kosketuskipua ja ikään kuin häivähdyksiä kylmyydestä. Vaikea kuvailla, mutta noilla mennään. Ajattelin, että tunto alkaa palailla sinnekin. Poskien sivuilla on myös koskettaessa kipeähköjä alueita, mutta ei enää siinä määrin kuin silloin, kun aiemmin aiheesta kirjoitin. Aina, kun leukoja liikuttaa, jotain tuntuu. Ja vaikka ei liikuttaisikaan. Tuntemus ei aina ole kipua, mutta iltaa kohti mentäessä on yhä välillä tarpeen painetekstiili. Yöllä käytän sitä edelleen. Korostusvärillä kipuilevat / vajaatuntoiset alueet, punaisemmalla selvät kipual...