Siirry pääsisältöön

20. Tämän blogin lopetus eli loppukatsaus!

 Alakasvojen ja kaulan kohotusleikkauksesta + leuan rasvaimusta alkaa olla aikaa kahdeksan kuukautta. En enää seuraile parantumisprosessia, joten sanon jäähyväiset tälle blogille. Palaan asiaan, jos tulee jotakin uutta tai leikkausurani jatkuu toisaalla. Vatsaroikot olisivat ehkä paikallaan. Itseäni häiritsevät myös allit, mutta en aio olla koko loppuelämääni toipilas jostakin leikkauksesta. Polvet ja lonkatkin varmaan pettävät jossakin vaiheessa niin kuin jo olen aiemmin maininnutkin - vanhuus...

Kasvoni ovat mielestäni nyt parantuneet. Minulla on pieniä tuntemuksia leukalinjassa, ikään kuin kiristystä ja pientä tuikkailua, mutta ajattelen, että sinne laitetut tukilangat ne siellä ilmoittelevat olemassaolostaan. En ole enää oikeastaan puutunut - ehkä aavistuksen verran paikoin, mutta se ei häiritse mitenkään.

Kasvojen ja kaulan iho tuntuu juovan kosteusvoidetta ahnaasti. Käytän aamuin illoin retinol-voidetta ja laitan sitten kosteutusta. Kosmetologi ehdotti ihan öljyä, jos iho alkaa kuivua liikaa. Sijoitinkin juuri vauvaöljypurkkiin 😁Varsinkin dekoltee-alue ottaa herkästi itseensä retinolista. Samoin ohimot / silmänurkat. Pidän niillä alueilla välillä taukoa ja hoidan vain kosteuttaen. Tosin kosmetologi kannusti laittamaan retinolia silmien alle ja silmänurkkiin. Niihin on ilmestynyt ryppyjä! 

Olen täysin tyytyväinen leikkaustulokseen ja tunnen olevani jälleen oma itseni. Jotkut uudet ihmiset luulevat minua jopa nuoremmaksi kuin olen. Täytin juuri 60 vuotta. Olen mielestäni ikäiseni näköinen enkä tavoittele täydellisyyttä, mitä se sitten olisikaan käytännössä. Minulla on kaulan alla ilmeisen kookkaat sylkirauhaset, jotka pullottelevat ja pientä kurttua kaulalla on muutenkin, mutta se iso heltta, josta kärsin, on poissa. 

En kehota ketään menemään rohkeasti leikkaukseen, jos rahat vain riittävät. Asiaa on todellakin pyöriteltävä kauan ja tutustuttava aiheeseen perin pohjin. On mietittävä hyötyjä ja haittoja ja mahdollisia jälkiseuraamuksia. Esimerkiksi Youtubessa on runsaasti enkunkielisiä videoita aiheesta ja googlaamalla löytyy myös suomalaisia lehtiartikkeleja.

Kirjoitin tämän blogin myös siksi, etten itse löytänyt kokemustietoa suomeksi, vaikka sitä etsin. Kärsin kaulastani "aktiivisesti" reilun vuoden, mietin leikkausta kuukausia ja vielä pari viikkoa siitä, kun olin käynyt plastiikkakirurgin juttusilla. 


Leikkaukseni pähkinänkuoressa:

- Alakasvojen ja kaulan kohotus + leuan rasvaimu

- Sairaala Innova, Jyväskylä

- Leikannut kirurgi: Kristiina Hietanen

- Hinta: 8 900:-

- Loppuelämän hoito: A-vitamiinivoide

- Saamani hyöty: 

        1. selinmakuulla on helppo hengittää, kun mikään ei enää paina kaulalla - en silti ole luopunut CPAP-laitteestani 

        2. tyytyväisyys omaan habitukseen, mielenrauha!


Ja vielä - bloggerin tapaan epäjärjestyksessä - kuvia tältä syksyltä. Kiitos blogini seuraamisesta! Jos haluat kysyä jotain, laita viestiä!





















PS. En ole bloggari enkä saa tästä(kään) blogistani mitään korvausta miltään taholta. Olen ihan vain kirjoittamisesta pitävä ex-äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.

Käyttämäni voiteet ja muut "mainokseksi tulkittavat" asiat ovat vain esimerkkejä siitä, mitä tämän leikkauksen ympärille voi kytkeytyä. Siistin blogia siten, että käyttämieni tuotteiden nimiä ei pitäisi näkyä. 

PS. Heille, jotka "pelkäävät", että alan rikastua teksteilläni: blogin kaupallistaminen on melkoinen show. Tutustuin aiheeseen, kun "joku jossakin" alkoi ilmeisesti tuntea kateutta. Tai jotain. Mutta ei pelkoa: en halua sellaista stressiä enää eläkepäivilläni - mainostilan myyminen, yritysyhteistyö, oman domainin hankinta, blogin mainostaminen (missä?), sponsoroidut tekstit - ja sitä paitsi blogia pitäisi päivittää jatkuvasti. Kyllä minun asiani tämän leikkauksen ympärillä päättyy tähän! Jatkan, jos/kun seuraava leikkaus koittaa.

Toivottavasti kuitenkin joku, joka harkitsee leikkausta, löytää tänne lukemaan kokemuksestani. Jospa teksteistäni olisi myös hyötyä päätöksenteossa!







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

16. Arggghhhh!

Kuusi viikkoa on täynnä ja olisi lupa luopua painetekstiilistä. Kaulalihasten kiristymistä ja poskien sekä leuan alustan sivujen tunnottomuutta se kuitenkin helpottaa. Kysyinkin asiasta leikanneelta taholta ja sain vastaukseksi, että painetekstiili auttaa aina kolmeen kuukauteen asti. Jos arvet kutisevat, sitä voi käyttää pitempäänkin. Olin tänään kuitenkin lähes koko päivän ilman tekstiiliä. Kävin ekaa kertaa kuntosalilla sitten leikkauksen. Koska olen vetänyt lonkkaa kuusi viikkoa, en jaksanut oikein mitään. Tein vain 1/3 liikkeistä, laitoin puolet painoista tai jätin painot kokonaan pois, ja silti nukuin yli tunnin, kun tulin kotiin. Ei se auta kuin taas pikkuhiljaa hivuttautua entiselle tasolle - sille, jonka juuri ennen leikkausta iloiten saavutin. Voi minua raukkaa, snif. Ensi kerralla laitan kyllä painetekstiilin ja pipon siihen päälle. Siihen vielä kuulokkeet ja niihin kunnon k-poppia, niin a vot! Kylläpä korvat hikoilevat 😎 Ei vain jaksa, lääh puuh... Olen onnistunut läträämä...

6. Leikkauspäivä 25.4.2023

Leikkauspäivää edeltävänä iltana nullotimme mieheni kanssa kotona. Hän oli ihan loppumetreille saakka uskonut, että "tulen järkiini" tämän asian suhteen. Nyt näytti kyllä tosi huonolta: olin päivällä varmistanut klinikalle, että olen tulossa. Koko yön makasin tikkusuorana jännityksestä nukkumatta silmäystäkään: Elämäni virhe! Entä jos jotain sattuu? Haluan perua! En voi enää perua! Äiti, auta! Kello soi aamulla 4.30 ja ponkaisin vieterinä ylös, suihkuun ja lähtöön. Mieheni vei minut Jyväskylään, jossa minun oli määrä olla klo 7.30.  Anestesiahoitaja oli vastassa ovella. Hän ohjasi minut heräämöön, jossa sängylläni odottivat jo leikkauspaita, aamutakki, tukisukat ja tossut. Mieheni lähti nähtyään paikan poikamme kämpille viettämään päivää, koska hänen oli oltava hakemassa minua illalla pois sairaalasta. Pian pukemisen jälkeen anestesialääkäri katsoi esitietojani, sain lääkitystä ja plastiikkakirurgi kävi minut vielä huoneeseensa  Hän otti ensin ennen leikkausta -kuvat ja sitte...