Siirry pääsisältöön

16. Arggghhhh!

Kuusi viikkoa on täynnä ja olisi lupa luopua painetekstiilistä. Kaulalihasten kiristymistä ja poskien sekä leuan alustan sivujen tunnottomuutta se kuitenkin helpottaa. Kysyinkin asiasta leikanneelta taholta ja sain vastaukseksi, että painetekstiili auttaa aina kolmeen kuukauteen asti. Jos arvet kutisevat, sitä voi käyttää pitempäänkin.

Olin tänään kuitenkin lähes koko päivän ilman tekstiiliä. Kävin ekaa kertaa kuntosalilla sitten leikkauksen. Koska olen vetänyt lonkkaa kuusi viikkoa, en jaksanut oikein mitään. Tein vain 1/3 liikkeistä, laitoin puolet painoista tai jätin painot kokonaan pois, ja silti nukuin yli tunnin, kun tulin kotiin. Ei se auta kuin taas pikkuhiljaa hivuttautua entiselle tasolle - sille, jonka juuri ennen leikkausta iloiten saavutin. Voi minua raukkaa, snif. Ensi kerralla laitan kyllä painetekstiilin ja pipon siihen päälle. Siihen vielä kuulokkeet ja niihin kunnon k-poppia, niin a vot! Kylläpä korvat hikoilevat 😎


Ei vain jaksa, lääh puuh...


Olen onnistunut läträämään loppuun kummankin leikanneesta sairaalasta ostamani voiteen eli A-vitamiinivoiteen ja arville tarkoitetun voiteen. Sitä toista käytin kyllä silmänympäryksiinkin, kun se taisi olla siihen varsinaisesti kehitetty 😂. 

Arpiahan kutittaa ihan kohtalaisesti, jos niitä ei voitele - argh! Ostin apteekista Anti-Scar -geeliä ja se auttaa kutinaan. Netistä katsomalla jäi sellainen kuva, että lähin käyttämäni A-vitamiinivoiteen jälleenmyyjä on Kuopiossa. Voi olla, että sitä olisi jossain kotikaupunginkin hoitolassa, mutta käyn Kuopiossa aika usein, joten hankin sieltä lisää. Nyt väliajalla olen käyttänyt apteekin retinolia laimennettuna perusvoiteella. Iho ei ole pitänyt sotkustani - ehkä siitä tuli liian tujakkaa - sillä kaulassani on nyt punaisia läikkiä. Mutta eiköhän tästä selvitä. 

Arpivoidetta on hyvä käyttää niin kauan kuin arvet ovat punaiset eli jopa 6-12 kuukautta leikkauksesta, minimissään kolme kuukautta. A-vitamiinihoito on loppuelämän hoito. Pitoisuutta voi hiljalleen nostaa. Siten se auttaa parhaiten.

Kysyin leikanneelta kirurgilta myös kaulan venyttelystä, kun se siis jumittaa koko ajan. Kaulaa voi venytellä varovasti ja lisätä venytystä hiljalleen. Näin minä sen maalaisjärjellä ajattelinkin, mutta on hyvä olla varmistus asiaan, ettei mene pilaamaan koko hommaa!

Yritin kuvata punaisia läikkiä kaulalla, mutta eipä nuo kuvassa paljon erotu. Väärä annostus A-vitamiinivoidetta siis...

Tässä alemmassa kuvassa olen tullut juuri saunasta ja kieriskellyt atoopikkona rasvatynnyrissä ☺, mutta nyt erottuu myös tuo ihon suuttuminen paremmin. Laitan nyt vain apteekista ostettavaa Locobasea, jos se rauhoittaisi tilannetta. Muualle laitan kyllä A-vitamiinivoidetta pienemmällä annostuksella.


Sain hauskan kommentin Facebookissa, kun postasin kuvan minusta lähtemässä katsomaan BTS:n Sugan eli soolona nimellä Agust D esiintyvän eteläkorealaisen artistin keikkaa Kuopioon elokuvateatteriin. Näytän kuulemma teinitytöltä! 👍Totesin olleenikin teinityttö muiden teinien seassa 😄Oli liikuttavaa, miten tytöt taputtivat jokaisen biisin jälkeen, heiluttelivat hyvin varovasti näille keikoille kuuluvia light stickejä ja tömistivät jaloillaan, kun oli vuoro vaatia encorea. Aivan mahtava keikka! Tosi lahjakas kaveri, ja kyllä teiniksi naamioituneen tädinkin kelpaa kuunnella ja katsoa häntä. Suga on 30-vuotias räppäri.




Näytin miehelleni vertailukuvia ennen ja jälkeen leikkauksen. Huomasiko hän eroa? Taisi huomata, mutta kiersi ovelasti: "Eri pusero." 😁 Tuo kuva, jonka otin juuri ennen leikkausta, on kyllä ihan paras. Annoin koko komeuden näkyä, kun tiesin jo pääseväni siitä eroon. Olen ihan edesmenneen äitini näköinen. Kuva on sama kuin leikkauspäivästä kertovassa tekstissä. Toisessa kuvassa poseeraan uusien rillieni kanssa ja mainostan näköjään samalla kuopiolaista huippuliikettä.



Sitten Facebook tarjoili kuvamuistoa noin kahdeksan vuoden takaa. Tein siihenkin vertailukuvat. Ne saivat mieheltäni pään nyökkäyksen 😏 Toinen kuva olikin edellisessä tekstissäni, mutta tässä vertailun vuoksi. Kaikkea sitä on tullut käytyä läpi...








Tässä vielä kuvia korvista ja kaulasta + kuva, kun olen päässyt elokuvista takaisin autolle. Sade yllätti!














Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

20. Tämän blogin lopetus eli loppukatsaus!

 Alakasvojen ja kaulan kohotusleikkauksesta + leuan rasvaimusta alkaa olla aikaa kahdeksan kuukautta. En enää seuraile parantumisprosessia, joten sanon jäähyväiset tälle blogille. Palaan asiaan, jos tulee jotakin uutta tai leikkausurani jatkuu toisaalla. Vatsaroikot olisivat ehkä paikallaan. Itseäni häiritsevät myös allit, mutta en aio olla koko loppuelämääni toipilas jostakin leikkauksesta. Polvet ja lonkatkin varmaan pettävät jossakin vaiheessa niin kuin jo olen aiemmin maininnutkin - vanhuus... Kasvoni ovat mielestäni nyt parantuneet. Minulla on pieniä tuntemuksia leukalinjassa, ikään kuin kiristystä ja pientä tuikkailua, mutta ajattelen, että sinne laitetut tukilangat ne siellä ilmoittelevat olemassaolostaan. En ole enää oikeastaan puutunut - ehkä aavistuksen verran paikoin, mutta se ei häiritse mitenkään. Kasvojen ja kaulan iho tuntuu juovan kosteusvoidetta ahnaasti. Käytän aamuin illoin retinol-voidetta ja laitan sitten kosteutusta. Kosmetologi ehdotti ihan öljyä, jos iho alk...

6. Leikkauspäivä 25.4.2023

Leikkauspäivää edeltävänä iltana nullotimme mieheni kanssa kotona. Hän oli ihan loppumetreille saakka uskonut, että "tulen järkiini" tämän asian suhteen. Nyt näytti kyllä tosi huonolta: olin päivällä varmistanut klinikalle, että olen tulossa. Koko yön makasin tikkusuorana jännityksestä nukkumatta silmäystäkään: Elämäni virhe! Entä jos jotain sattuu? Haluan perua! En voi enää perua! Äiti, auta! Kello soi aamulla 4.30 ja ponkaisin vieterinä ylös, suihkuun ja lähtöön. Mieheni vei minut Jyväskylään, jossa minun oli määrä olla klo 7.30.  Anestesiahoitaja oli vastassa ovella. Hän ohjasi minut heräämöön, jossa sängylläni odottivat jo leikkauspaita, aamutakki, tukisukat ja tossut. Mieheni lähti nähtyään paikan poikamme kämpille viettämään päivää, koska hänen oli oltava hakemassa minua illalla pois sairaalasta. Pian pukemisen jälkeen anestesialääkäri katsoi esitietojani, sain lääkitystä ja plastiikkakirurgi kävi minut vielä huoneeseensa  Hän otti ensin ennen leikkausta -kuvat ja sitte...